Voiko arkipuhe korvata kehityskeskustelun?

Toisinaan olen kuullut esimiesten sanovan, että kehityskeskustelu tuntuu keinotekoiselta ja tarpeettomalta,  mieluummin puhutaan asioista arkisen työn lomassa sitä mukaa kuin aihetta tulee. Jokapäiväinen vuorovaikutus onkin sinänsä korvaamatonta. Kehityskeskustelulla on kuitenkin sellaisia ominaisuuksia ja tehtäviä, joita arkipuhe ei voi täyttää.

Viime kädessä kehityskeskustelun tehtävänä on palvella yrityksen tavoitteiden ja parhaan mahdollisen tuloksen saavuttamista. Näistä johdetaan yksilölliset tavoitteet, jotka toimivat ikään kuin peilinä: tavoitteisiin nähden arvioidaan sekä jo tehtyä työtä että suunnitellaan tulevaa. Vaikka kehityskeskusteluilla on yleisiä piirteitä, sisältö tulee kuitenkin sopeuttaa kunkin yrityksen tilanteeseen. Käytössä voi olla keskustelurunko, jossa ovat esillä kehityskeskustelun perusteemat, kuten tavoitteiden toteutuminen ja uusien asettaminen, henkilökohtainen kehittyminen, työntekijä työyhteisön jäsenenä sekä työhyvinvointi. Seurannan ja mitattavuuden kannalta voi olla hyvä käyttää osaksi myös valmiita lomakkeita ja numeerisia arvioita.

Jo se, että esimies keskustelee kahden kesken ja rauhassa alaisensa kanssa, osoittaa työntekijää kohtaan kunnioitusta ja välittämistä, joka sellaisenaan voi parantaa työmotivaatiota. Kehityskeskustelussa työntekijä saa palautetta työstään ja siten varmuutta tekemiseensä sekä kehittymismahdollisuuksia. Myös tavoitteiden saavuttamisen esteet tulee ottaa esiin samoin kuin se, millä tavoin esimies voi tukea esteiden voittamisessa. Esimiehelle kehityskeskustelu on väylä johtaa toimintaa yrityksen strategian mukaisesti ja konkretisoida strategia yksilöllisiksi tavoitteiksi. Kehityskeskustelu on myös esimiehelle mahdollisuus saada palautetta omasta toiminnastaan ja näin suuntaviivoja omaan kehittymiseen.

Sekä esimiehellä että alaisella tulee olla käsitys siitä, mitä kehityskeskustelulla tarkoitetaan. Molempien osapuolien pitää nähdä kehityskeskustelu hyödyllisenä ja valmentautua siihen etukäteen. Hyvä arjen vuorovaikutus luo luontevan pohjan myös kehityskeskustelulle ja antaa mahdollisuuden rakentaa kehityskeskustelun edellyttämää molemminpuolista luottamusta. Jos kehityskeskustelu tuntuu samaa toistavalta, hyödyttömältä muodollisuudelta, on hyvä paneutua miettimään, miten itse keskustelua voisi kehittää niin, että se palvelisi tarkoitustaan. Kehityskeskustelun tulee myös mukautua yrityksen tilanteessa tapahtuviin muutoksiin ja uusiin haasteisiin.

Aihe(et): johtaminen ja esimiestyö, Työelämäblogit Avainsanat: , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.