Uravalmennuksella sisäistä motivaatiota työhön

Kaikkihan tietävät, että motivaatiota erotetaan kahta päälajia, ulkoinen ja sisäinen. Ulkoinen motivoituminen perustuu tekemisestä saataviin palkkioihin ja palkintoihin. Tekeminen itsessään ei välttämättä niin kiinnosta, vaan jokin hyöty, jonka työn tuloksena saa – siis esimerkiksi palkka, etuus tai optio. Sisäinen motivaatio puolestaan kumpuaa omasta kiinnostuksesta jotain aihetta kohtaan. Aihe tai työ sinänsä on sisällöltään sellaista, että sen parissa on mieluisaa olla, se innostaa ja antaa energiaa. Tekeminen tai työ on itseisarvo. Useimmiten harrastukset ovat tällaisia, omaehtoiseen innostukseen perustuvia.

Nämä kaksi motivaation muotoa eivät suinkaan ole vaihtoehtoja, ja työtä voivat motivoida molemmat eri painotuksin. Toki on tärkeää saada palkkaa ja kaikkea mitä rahalla saa, mutta varsinainen työhön sitouttava innostus ja parhaimmillaan tekemisen ilo syntyy vasta sisäisestä motivaatiosta. Vaikean paikan tullen sisäinen motivaatio on kestävämpi, vieden jopa ’läpi harmaan kiven’. Ulkoinen motivaatio laantuu jäädessään ilman palkkiota. Lisäksi ulkoinen motivaatio on siinä mielessä kyltymätön, että ihminen tottuu hyvin äkkiä vallitsevaan tilanteeseen ja palkkiota tulee nostaa, jotta palkitseva teho säilyisi. Sisäinen motivaatio puolestaan tuo merkityksellisyyttä työhön. Hyvinä esimerkkeinä, tutkijat, taiteilijat, käsityöläiset tai maanviljelijät pitävät kiinni työstään vaikka taloudellinen tuotos ei aina olisi kovinkaan taattu.

Siksi sopivan työtehtävän löytäminen on yksilön hyvinvoinnin kannalta ensiarvoista, mutta myös työnantajan kannattaa hyödyttää tätä energian ja motivaation lähdettä. Ei siis vain oikea tekijä työlle, vaan vielä oleellisemmin oikea työ kullekin tekijälle. Itselle merkityksellinen työn sisältö, sisäinen motivaatio, on ylivoimainen kannustin ulkoisiin etuihin nähden. Merkityksellisyyden kokemusta lisää sen oivaltaminen, miten oma työ on hyödyllistä ja liittyy kokonaisuuteen. Työntekijä, joka kokee työnsä merkitykselliseksi, on tyytyväisempi, tuottavampi ja sinnikkäämpi, kuin ’leipätyötä’ tekevä. Siispä on vain kaikkien etu löytää kullekin mieluisa työtehtävien kokonaisuus. Uravalmennus voi siis ruokkia sisäistä työmotivaatiota. Voisipa jopa ehdottaa uravalmennusta parjattujen kehityskeskustelujen korvikkeeksi!

Aihe(et): Blogitekstit, johtaminen ja esimiestyö, oma urani Avainsanat: , , , , , , , . Lisää kestolinkki kirjanmerkkeihisi.

Kommentointi on suljettu.